Etene Jatka-painikkeella. Takaisin palauttaa edelliseen vaiheeseen.
Voit muuttaa valintoja. Ohjelma tarkistaa niiden edellyttämät jatkovalinnat.
Lopussa voit muokata valintoja, ladata yhteenvedon tai tulostaa sen PDF-tiedostoksi.
Ohjelmat avaa koko hakemiston. Aloita alusta aloittaa tämän ohjelman uudelleen.
Aloitetaanko ohjelma alusta? Nykyisen harjoituksen valinnat tyhjentyvät.
Harjoitus
Sivuston valikko
Progressiivinen pyramidi™ · 50 valmiuskorttia
Valmiuspankki
Tutki 50 valmiutta, tee kohdennettu kokeilu ja kokoa testattavat hypoteesit jatkotyöskentelyyn.
Tehtävä ratkaisee, mikä valmius on olennainen
Valmius ei ole diagnoosi eikä yksittäinen havainto. Valitse kortti vain, jos yhteys rajattuun Tehtävään voidaan kokeilla.
Näytetään 50 korttia
01Neurologiset
Lihastonus
Tutki korttia
Mistä valmiudessa on kyse?
Lihasten perusjänteydestä sekä tonuksen asento-, liike- ja tehtäväsidonnaisesta säätelystä.
Mikä siihen vaikuttaa?
Keskushermoston tila, asento, liikkeen nopeus, ponnistus, kipu, vireys, stressi, lämpötila, lääkitys ja väsymys.
Havainnoi tehtävässä
Muuttuuko lihasjänteys asennon, painovoiman, liikkeen nopeuden tai ponnistuksen mukaan ja rajoittaako se valittua tehtävää?
Kohdennettu kokeilu
Toista tehtävä hitaammalla nopeudella, toisessa alkuasennossa tai paremmalla tuella. Tarvittaessa tutki passiivisen liikkeen vaste kliinisesti tarkoituksenmukaisella menetelmällä.
Hypoteesia tukee
Tehtävä helpottuu johdonmukaisesti, kun asento, nopeus tai tuki vähentää haittaavaa tonusvastetta.
Huomioi
Erota tonus jäykkyydestä, kivusta, kontraktuurasta, pelosta, heikkoudesta ja tahdonalaisesta vastustamisesta.
02Neurologiset
Spastisuuden vaikutuksen säätely
Tutki korttia
Mistä valmiudessa on kyse?
Venytysnopeuteen liittyvän lihasaktiivisuuden, mahdollisen klonuksen ja tehtävää haittaavan yhteisaktivaation hallinnasta.
Mikä siihen vaikuttaa?
Liikkeen nopeus, alkuasento, kivulias ärsyke, ponnistus, pelko, kiire, väsymys, lämpötila, avustus ja lääkitys.
Havainnoi tehtävässä
Näkyykö venytysnopeuteen liittyvä lihasaktiivisuus, klonus tai yhteisaktivaatio juuri valitussa tehtävässä?
Kohdennettu kokeilu
Vaihtele liikkeen nopeutta ja alkuasentoa turvallisesti; vähennä ponnistusta tai pelkoa ja testaa sama tehtävä uudelleen.
Hypoteesia tukee
Haittaava liikevaste ja tehtävän vaikeus muuttuvat samansuuntaisesti nopeuden, asennon tai kuormituksen muuttuessa.
Huomioi
Spastisuus on vain yksi mahdollinen selitys. Arvioi myös selektiivinen kontrolli, voima, liikkuvuus, kipu ja tehtävän vaatimukset.
03Neurologiset
Hypotonian yhteydessä tarvittava hallinta
Tutki korttia
Mistä valmiudessa on kyse?
Riittävästä aktiivisesta lihasaktivaatiosta, nivelten tuesta, asentokontrollista ja kyvystä ylläpitää asento painovoimaa vastaan.
Pystyykö kuntoutuja ylläpitämään nivelen ja vartalon tuen painovoimaa vastaan ilman lysähtämistä tai jatkuvaa ulkoista tukea?
Kohdennettu kokeilu
Lisää sopiva tukipinta, asennon linjaus tai kevyt ulkoinen tuki ja pyydä aktiivista ylläpitoa; vähennä tukea asteittain.
Hypoteesia tukee
Tehtävä paranee tuen avulla ja aktiivinen hallinta säilyy ainakin hetken tuen vähentyessä.
Huomioi
Erota hypotonia lihasheikkoudesta, väsymyksestä, nivelinstabiliteetista, vireystilasta ja sensorisen palautteen puutteesta.
04Neurologiset
Selektiivinen motorinen kontrolli
Tutki korttia
Mistä valmiudessa on kyse?
Kyvystä aktivoida haluttu lihas tai nivelliike ilman tarpeetonta massaliikettä, synergiaa tai toisen kehonosan myötäliikettä.
Mikä siihen vaikuttaa?
Hermoston vaurio, tonus, lihasvoima, liikkuvuus, kipu, tuntopalaute, tehtävän vaikeus, liikkeen nopeus ja harjoittelukokemus.
Havainnoi tehtävässä
Onnistuuko haluttu nivelliike ilman massaliikettä, synergiaa, peilausta tai tarpeettomia myötäliikkeitä?
Kohdennettu kokeilu
Rajaa liike, kevennä painovoimaa tai stabiloi proksimaalinen osa ja pyydä yhtä täsmällistä liikettä hitaasti.
Hypoteesia tukee
Haluttu liike eriytyy ja siirtyy takaisin tehtävään vähäisemmillä myötäliikkeillä.
Huomioi
Liikerajoitus, kipu, heikkous, tonus ja puutteellinen ymmärtäminen voivat näyttää selektiivisen kontrollin puutteelta.
05Neurologiset
Motorinen oppiminen
Tutki korttia
Mistä valmiudessa on kyse?
Harjoittelun tuottamasta suhteellisen pysyvästä taidon muutoksesta, säilymisestä ja siirtymisestä uuteen tehtävään tai ympäristöön.
Mikä siihen vaikuttaa?
Toistot, palaute, tehtävän merkityksellisyys, motivaatio, uni ja palautuminen, tarkkaavuus, muisti, vaihtelu, virheistä oppiminen ja harjoittelun annos.
Havainnoi tehtävässä
Säilyykö harjoiteltu muutos viiveen jälkeen ja siirtyykö se toiseen tilanteeseen ilman jatkuvaa vihjettä?
Kohdennettu kokeilu
Harjoittele rajattu tehtävä, pidä lyhyt tauko, testaa ilman alkuperäistä vihjettä ja myöhemmin hieman muunnellussa ympäristössä.
Hypoteesia tukee
Suoritus säilyy, vihjeen tarve vähenee ja ratkaisu siirtyy samankaltaiseen tehtävään.
Huomioi
Välitön onnistuminen ei yksin ole oppimista. Huomioi muisti, väsymys, harjoitusvaikutus ja avustajan vaikutus.
06Neurologiset
Motorinen ohjelmointi
Tutki korttia
Mistä valmiudessa on kyse?
Liikkeen valmistelusta, käynnistämisestä, liikeosien järjestyksestä, mittakaavasta, kestosta ja lopettamisesta.
Mikä siihen vaikuttaa?
Keskushermoston tila, toiminnanohjaus, tarkkaavuus, havaintotieto, tehtävän tuttuus, vihjeet, kiire, kaksoistehtävä ja väsymys.
Havainnoi tehtävässä
Onko liikkeen käynnistäminen, järjestys, mittakaava, kesto tai lopettaminen epäjohdonmukaista?
Kohdennettu kokeilu
Anna yksi selkeä tavoite, vähennä vaiheiden määrää, käytä tarvittaessa ulkoista rytmi- tai lähtövihjettä ja vertaa oma-aloitteiseen suoritukseen.
Hypoteesia tukee
Tehtävän järjestys ja käynnistyminen paranevat vihjeellä, mutta suoritus ei selity pelkällä voimalla tai liikkuvuudella.
Huomioi
Erota apraksia, ymmärtämisvaikeus, toiminnanohjauksen ongelma, bradykinesia, pelko ja motorinen heikkous.
07Neurologiset
Liikkeiden eriytyminen
Tutki korttia
Mistä valmiudessa on kyse?
Kyvystä erottaa vartalon ja raajojen liikkeet toisistaan sekä liikuttaa yhtä kehonosaa muiden säilyessä tarkoituksenmukaisesti vakaina.
Mikä siihen vaikuttaa?
Selektiivinen kontrolli, tonus, nivelten liikkuvuus, stabiliteetti, kehon hahmottaminen, kipu, nopeus ja tukipinta.
Havainnoi tehtävässä
Liikkuvatko vartalo ja raajat tarkoituksenmukaisesti eri rooleissa vai jäykistyykö koko keho samaksi kokonaisuudeksi?
Kohdennettu kokeilu
Stabiloi yksi kehonosa, kevennä tehtävää ja pyydä toisen osan liikettä; palauta eriytetty liike heti kokonaistehtävään.
Hypoteesia tukee
Eriytyminen lisääntyy rajatussa kokeilussa ja parantaa tehtävän laatua.
Huomioi
Liian vaativa tukipinta, kipu, pelko, liikkuvuusrajoitus ja suuri voimantarve voivat lisätä jäykistymistä.
08Neurologiset
Liikkeen ajoitus ja suuntaaminen
Tutki korttia
Mistä valmiudessa on kyse?
Liikkeen oikea-aikaisesta aloituksesta, voimantuoton ajoituksesta, liikesuunnasta, nopeuden säätelystä ja tarkoituksenmukaisesta pysäyttämisestä.
Mikä siihen vaikuttaa?
Aistitieto, ennakointi, reaktionopeus, voima, koordinaatio, tarkkaavuus, ympäristön ennustettavuus, vihjeet ja väsymys.
Havainnoi tehtävässä
Alkaako voimantuotto oikeaan aikaan ja suuntautuuko liike tehtävän kannalta tarkoituksenmukaisesti?
Kohdennettu kokeilu
Hidasta tehtävää, merkitse selkeä tavoitesuunta tai anna ajallinen vihje. Vertaa suoritusta ilman vihjettä.
Hypoteesia tukee
Ajoitus tai suunta korjaantuu ja tehtävä sujuu paremmin pienemmällä korjaustarpeella.
Huomioi
Näkö, proprioseptiikka, voima, reaktionopeus, ataksia ja ymmärtäminen voivat vaikuttaa samaan havaintoon.
09Neurologiset
Reaktionopeus
Tutki korttia
Mistä valmiudessa on kyse?
Ärsykkeen havaitsemisesta, merkityksen tunnistamisesta, vasteen valinnasta ja motorisen vasteen käynnistämisestä.
Onko värähtelyn havaitsemisessa tai paikantamisessa puutetta, joka tukee laajemman sensorisen ongelman epäilyä?
Kohdennettu kokeilu
Tutki kliinisesti tarkoituksenmukaisella välineellä luisten rakenteiden päältä vertaillen puolia ja proksimaali–distaalisuuntaa.
Hypoteesia tukee
Johdonmukainen puoliero tai distaalinen puute sopii muuhun kliiniseen kuvaan ja ohjaa tarkempaan tutkimiseen.
Huomioi
Värinätunto ei yleensä ole yksinään tehtäväkohtainen selitys. Huomioi ikä, välineen vakiointi, neuropatia ja tutkimuskohta.
20Sensoriset
Asentotunto
Tutki korttia
Mistä valmiudessa on kyse?
Nivelen ja kehonosan asennon tunnistamisesta ilman jatkuvaa näköohjausta.
Mikä siihen vaikuttaa?
Nivel- ja lihasreseptorit, keskushermoston käsittely, kipu, turvotus, liikkeen määrä, tarkkaavuus, näön kompensaatio ja väsymys.
Havainnoi tehtävässä
Tunnistaako kuntoutuja nivelen tai kehonosan asennon ilman näköä ja pystyykö hän jäljentämään sen?
Kohdennettu kokeilu
Siirrä niveltä pieni, turvallinen määrä tai aseta raaja asentoon ja pyydä kuvaamaan suunta tai peilaamaan toisella puolella.
Hypoteesia tukee
Asentovirhe toistuu ja tehtävä paranee ulkoisella asento- tai näkövihjeellä.
Huomioi
Vältä kipua ja ääriliikkeitä. Huomioi ymmärtäminen, liikkuvuus, neglect ja vastakkaisen puolen soveltuvuus vertailuun.
21Sensoriset
Liiketunto
Tutki korttia
Mistä valmiudessa on kyse?
Liikkeen alkamisen, suunnan, nopeuden ja laajuuden havaitsemisesta.
Mikä siihen vaikuttaa?
Proprioseptinen tieto, vestibulaarinen järjestelmä, liikkeen nopeus, nivelen tila, kipu, huomio ja näköpalautteen käyttö.
Havainnoi tehtävässä
Havaitseeko kuntoutuja liikkeen alkamisen, suunnan, nopeuden ja laajuuden?
Kohdennettu kokeilu
Tee pieniä passiivisia liikkeitä turvallisella nopeudella ja pyydä ilmoittamaan alkaminen ja suunta; vertaa aktiiviseen korjaukseen.
Hypoteesia tukee
Liikkeen havaitsemisen puute liittyy korjausliikkeiden viiveeseen ja tarkoituksenmukainen palaute parantaa tehtävää.
Huomioi
Kipu, jäykkyys, pelko, kuulovihjeet ja tutkijan otteet voivat antaa ylimääräisiä vihjeitä.
22Sensoriset
Näköhavainnointi
Tutki korttia
Mistä valmiudessa on kyse?
Näöntarkkuudesta, näkökentästä, kontrastin ja liikkeen havaitsemisesta, katseen suuntaamisesta sekä visuaalisesta tilan jäsentämisestä.
Mikä siihen vaikuttaa?
Silmien ja näköjärjestelmän toiminta, valaistus, kontrasti, häikäisy, pään ja silmien liikkeet, tarkkaavuus, kiire ja ympäristön visuaalinen kuormitus.
Havainnoi tehtävässä
Löytääkö kuntoutuja olennaisen kohteen, suuntaako katseen, huomioiko näkökentän ja jäsentääkö tilan tehtävässä?
Kohdennettu kokeilu
Muuta kohteen sijaintia, kontrastia, valaistusta tai visuaalista kuormaa yksi tekijä kerrallaan; vertaa skannausvihjeen kanssa.
Hypoteesia tukee
Tehtävä paranee, kun visuaalinen tieto tehdään saavutettavammaksi tai skannausstrategiaa käytetään.
Huomioi
Erota näöntarkkuus, näkökenttäpuutos, neglect, silmänliike, tarkkaavuus ja ymmärtäminen. Tarvittaessa ohjaa näön tutkimukseen.
23Sensoriset
Kuulohavainnointi
Tutki korttia
Mistä valmiudessa on kyse?
Äänen havaitsemisesta, suunnan paikantamisesta, puheen erottamisesta ja kuulovihjeen yhdistämisestä toimintaan.
Mikä siihen vaikuttaa?
Kuulo, taustamelu, puhujan etäisyys, puheen selkeys, kuulolaite, tarkkaavuus, kieli ja tiedonkäsittelyn nopeus.
Havainnoi tehtävässä
Havaitseeko kuntoutuja äänen, paikantaako suunnan ja erottaako puheen ympäristön äänistä?
Kohdennettu kokeilu
Vertaa ohjetta rauhallisessa ja meluisammassa ympäristössä, eri suunnista ja tarvittaessa kirjallisen tai visuaalisen tuen kanssa.
Hypoteesia tukee
Suoritus paranee taustamelun vähentyessä, puhujan sijainnin muuttuessa tai visuaalisen tuen avulla.
Huomioi
Erota kuulovika, kuulolaitteen toiminta, kieli, afasia, tarkkaavuus ja tiedonkäsittelyn hitaus.
24Sensoriset
Vestibulaarinen hahmottaminen
Tutki korttia
Mistä valmiudessa on kyse?
Pään liikkeen, kiihtyvyyden ja painovoiman suunnan tunnistamisesta sekä niiden yhdistämisestä katseen ja asennon hallintaan.
Mikä siihen vaikuttaa?
Sisäkorva, keskushermoston käsittely, näkö, niskan proprioseptiikka, pään liikkeen nopeus, huimaus, lääkitys ja aistiympäristö.
Havainnoi tehtävässä
Ilmeneekö pään liikkeeseen tai painovoiman suuntaan liittyvää huimausta, katseen epävakautta tai asennonhallinnan vaikeutta?
Kohdennettu kokeilu
Arvioi oireet ja toiminta ensin vakaassa asennossa; lisää pään liikettä tai katsetehtävää asteittain ja vain turvallisesti.
Hypoteesia tukee
Oire ja tehtävä muuttuvat johdonmukaisesti pään liikkeen, näköolosuhteen tai asennon mukaan.
Huomioi
Uusi voimakas huimaus, neurologiset lisäoireet tai epäselvä löydös edellyttää erotusdiagnostista arviota. Huomioi niska ja lääkitys.
25Sensoriset
Kehotietoisuus
Tutki korttia
Mistä valmiudessa on kyse?
Kehonosien, lihasjännityksen, hengityksen, kivun, kosketuksen, liikkeen ja kuormituksen tietoisesta tunnistamisesta tässä hetkessä.
Mikä siihen vaikuttaa?
Aistitieto, tarkkaavuus, kipu, neglect, vireys, tunnekuormitus, kieli, palaute, peili ja aiempi kokemus.
Havainnoi tehtävässä
Tunnistaako kuntoutuja asennon, jännityksen, hengityksen, kivun, kosketuksen ja kuormituksen muutokset tehtävän aikana?
Kohdennettu kokeilu
Pyydä ennustamaan ja kuvaamaan yksi kehollinen tuntemus ennen tehtävää, sen aikana ja jälkeen; vertaa ulkoiseen havaintoon.
Hypoteesia tukee
Kuntoutujan havainto tarkentuu ja hän pystyy käyttämään sitä tehtävän säätelyyn.
Huomioi
Kieli, aleksitymia, neglect, kipu, trauma, vireys ja terapeutin johdatteleva kysymys vaikuttavat vastaukseen.
26Sensoriset
Kehonkaava
Tutki korttia
Mistä valmiudessa on kyse?
Sisäisestä mallista, jonka avulla kehon osat, mittasuhteet, keskilinja ja liikesuhteet jäsentyvät ilman jatkuvaa tietoista ajattelua.
Huomion säilyttämisestä yhdessä tehtävässä riittävän kauan ja häiriöiden estämisestä.
Mikä siihen vaikuttaa?
Vireys, kiinnostus, tehtävän merkityksellisyys, melu, kipu, huoli, väsymys, ohjeiden selkeys ja tauotus.
Havainnoi tehtävässä
Säilyykö huomio samassa tehtävässä riittävän kauan vai keskeytyykö toiminta helposti?
Kohdennettu kokeilu
Vakioi lyhyt tehtävä, seuraa työskentelyaikaa ja virheitä sekä kokeile tauotusta tai häiriöiden vähentämistä.
Hypoteesia tukee
Tehtävä paranee ympäristön rauhoittamisella, lyhyemmällä jaksolla tai selkeämmällä tavoitteella.
Huomioi
Keskittyminen ja tarkkaavuus limittyvät. Huomioi väsymys, kiinnostus, kipu, huoli ja tehtävän liiallinen vaikeus.
38Kognitiiviset
Muisti
Tutki korttia
Mistä valmiudessa on kyse?
Tiedon vastaanottamisesta, työmuistissa pitämisestä, tallentamisesta ja mieleen palauttamisesta.
Mikä siihen vaikuttaa?
Tarkkaavuus, kieli, vireys, uni, tunnekuormitus, vihjeet, toistot, tiedon määrä, sairaus ja lääkitys.
Havainnoi tehtävässä
Muistaako kuntoutuja ohjeen, tehtävän vaiheet ja aiemmin opitun strategian lyhyen tai pidemmän viiveen jälkeen?
Kohdennettu kokeilu
Anna saavutettava, rajattu ohje; pyydä toistamaan se ja testaa palauttaminen viiveen jälkeen sekä vihjeen avulla.
Hypoteesia tukee
Tieto palautuu johdonmukaisesti tietyllä vihjeellä tai ulkoisella muistituella ja tehtävä paranee.
Huomioi
Erota muistiongelma tarkkaavuudesta, kielestä, kuulosta, vireydestä, kuormituksesta ja ymmärtämisestä.
39Kognitiiviset
Toiminnanohjaus
Tutki korttia
Mistä valmiudessa on kyse?
Tavoitteen asettamisesta, suunnittelusta, aloittamisesta, järjestyksen ylläpidosta, toiminnan seurannasta, joustamisesta ja lopettamisesta.
Mikä siihen vaikuttaa?
Otsalohkoverkostojen toiminta, tarkkaavuus, työmuisti, tehtävän uutuus, säännöt, aikapaine, palaute, tunnekuormitus ja väsymys.
Havainnoi tehtävässä
Pystyykö kuntoutuja asettamaan tavoitteen, suunnittelemaan, aloittamaan, seuraamaan, muuttamaan ja lopettamaan toiminnan?
Kohdennettu kokeilu
Anna tuttu monivaiheinen tehtävä ensin avoimena, sitten rakenna vaiheistus tai tarkistuslista ja vertaa suoritusta.
Hypoteesia tukee
Rakenne vähentää virheitä ja kuntoutuja alkaa käyttää sitä yhä itsenäisemmin.
Huomioi
Huomioi muisti, kieli, aloitekyky, motorinen ohjelmointi, tunnekuormitus ja tehtävän tuttuus.
40Kognitiiviset
Ongelmanratkaisu
Tutki korttia
Mistä valmiudessa on kyse?
Ongelman tunnistamisesta, vaihtoehtojen tuottamisesta, ratkaisun valinnasta, kokeilemisesta ja tuloksen arvioinnista.
Mikä siihen vaikuttaa?
Toiminnanohjaus, muisti, havaintotoiminnot, kieli, aiempi kokemus, tehtävän vaikeus, vihjeet, motivaatio ja turvallisuuden tunne.
Havainnoi tehtävässä
Tunnistaako kuntoutuja ongelman, tuottaako vaihtoehtoja ja arvioiko ratkaisun seurauksen?
Kohdennettu kokeilu
Luo turvallinen, todellinen tehtäväongelma ja pyydä kertomaan tai näyttämään vaihtoehto; tarjoa asteittain vihjeitä.
Hypoteesia tukee
Kuntoutuja löytää ratkaisun vähenevällä vihjeellä ja pystyy arvioimaan lopputulosta.
Huomioi
Älä sekoita puheen tuottamisen vaikeutta ongelmanratkaisukykyyn. Huomioi turvallisuuden tunne, muisti ja havaintotoiminnot.
41Kognitiiviset
Aloitekyky
Tutki korttia
Mistä valmiudessa on kyse?
Kyvystä käynnistää tarkoituksenmukainen toiminta ilman kohtuutonta ulkoista kehotusta.
Mikä siihen vaikuttaa?
Motivaatio, mieliala, vireys, toiminnanohjaus, ymmärtäminen, tehtävän merkitys, ympäristön vihjeet, kipu ja väsymys.
Havainnoi tehtävässä
Käynnistääkö kuntoutuja merkityksellisen toiminnan ilman kohtuutonta kehotusta ja jatkaako hän ensimmäisen vaiheen jälkeen?
Kohdennettu kokeilu
Anna mahdollisuus oma-aloitteiseen aloitukseen, odota riittävästi ja vertaa ympäristövihjeeseen, valintaan tai ensimmäisen vaiheen malliin.
Hypoteesia tukee
Toiminta käynnistyy tietyn vihjeen avulla ja vihjeen tarve voidaan vähentää.
Huomioi
Erota aloitekyky masennuksesta, väsymyksestä, ymmärtämisestä, motivaatiosta, pelosta, kivusta ja bradykinesiasta.
42Kognitiiviset
Päätöksenteko
Tutki korttia
Mistä valmiudessa on kyse?
Vaihtoehtojen, riskien ja seurausten arvioinnista sekä tehtävään sopivan valinnan tekemisestä.
Mikä siihen vaikuttaa?
Ymmärtäminen, muisti, toiminnanohjaus, tunne, aiempi kokemus, aikapaine, vaihtoehtojen määrä, kommunikointi ja tuen tapa.
Havainnoi tehtävässä
Pystyykö kuntoutuja vertaamaan vaihtoehtoja, riskejä ja seurauksia sekä tekemään tehtävään sopivan valinnan?
Kohdennettu kokeilu
Tarjoa kaksi selkeää, aidosti merkityksellistä vaihtoehtoa ja pyydä perustelemaan tai osoittamaan valinta saavutettavalla tavalla.
Hypoteesia tukee
Valinta johdonmukaistuu, kun vaihtoehtojen määrä, esitystapa tai aikapaine sovitetaan.
Huomioi
Kunnioita autonomiaa. Erota kommunikointivaikeus, ymmärtäminen, muisti, tunne ja riskitietoisuus.
43Kognitiiviset
Oppiminen
Tutki korttia
Mistä valmiudessa on kyse?
Uuden tiedon tai toimintatavan omaksumisesta, säilyttämisestä, palauttamisesta ja soveltamisesta.
Mikä siihen vaikuttaa?
Tarkkaavuus, muisti, motivaatio, palaute, toistot, harjoittelun vaihtelu, uni, vireys, kommunikoinnin saavutettavuus ja tehtävän merkitys.
Havainnoi tehtävässä
Omaksuuko kuntoutuja uuden tiedon tai toimintatavan, säilyttääkö sen ja soveltaako sitä?
Kohdennettu kokeilu
Opeta yksi uusi strategia, anna tarkoituksenmukainen harjoitus, testaa viiveellä ja toisessa samankaltaisessa tehtävässä.
Hypoteesia tukee
Strategia palautuu ja soveltuu uuteen tilanteeseen vähäisemmällä ohjauksella.
Huomioi
Oppiminen on laajempi kuin motorinen oppiminen. Huomioi tarkkaavuus, muisti, palaute, uni, kommunikointi ja motivaatio.
44Psykososiaaliset
Motivaatio
Tutki korttia
Mistä valmiudessa on kyse?
Halusta, kiinnostuksesta ja syystä aloittaa sekä jatkaa henkilölle merkityksellistä toimintaa.
Mikä siihen vaikuttaa?
Tavoitteen henkilökohtainen merkitys, autonomia, odotettu hyöty, onnistumiset, mieliala, kipu, uupumus, terapeutin vuorovaikutus ja sosiaalinen tuki.
Havainnoi tehtävässä
Ilmaiseeko kuntoutuja halun tai syyn osallistua ja näkyykö se valinnoissa sekä toiminnan jatkamisessa?
Kohdennettu kokeilu
Vertaa terapeutin valitsemaa tehtävää kuntoutujan itse valitsemaan merkitykselliseen tehtävään; kysy odotettu hyöty.
Hypoteesia tukee
Osallistuminen ja ponnistelu lisääntyvät, kun tavoite, autonomia tai koettu hyöty vahvistuu.
Huomioi
Motivaatio ei ole luonteenpiirre. Huomioi kipu, uupumus, masennus, ymmärtäminen, epäonnistumiset ja liian vaikea tehtävä.
45Psykososiaaliset
Itseluottamus
Tutki korttia
Mistä valmiudessa on kyse?
Yleisestä luottamuksesta omiin kykyihin ja mahdollisuuteen selviytyä tilanteesta.
Mikä siihen vaikuttaa?
Aikaisemmat kokemukset, palaute, vertailu, ympäristön turvallisuus, onnistumiset ja epäonnistumiset, oireiden ennustettavuus sekä läheisten ja ammattilaisten suhtautuminen.
Havainnoi tehtävässä
Luottaako kuntoutuja yleisesti kykyynsä selviytyä tilanteesta ja uskaltaako hän yrittää?
Kohdennettu kokeilu
Kysy ennakkoarvio onnistumisesta ja vertaa sitä porrastetun onnistumisen jälkeiseen arvioon.
Hypoteesia tukee
Yrittäminen lisääntyy ja arvio realistisoituu onnistumisen, palautteen tai turvallisemman ympäristön jälkeen.
Huomioi
Erota yleinen itseluottamus tehtäväkohtaisesta pystyvyyden tunteesta. Vältä perusteetonta vakuuttelua.
46Psykososiaaliset
Pystyvyyden tunne
Tutki korttia
Mistä valmiudessa on kyse?
Tehtäväkohtaisesta uskosta siihen, että henkilö pystyy suorittamaan juuri kyseisen tehtävän tietyissä olosuhteissa.
Mikä siihen vaikuttaa?
Aiempi onnistuminen, tehtävän porrastus, mallin näkeminen, kannustus, oireiden tulkinta, pelko, apuvälineet ja tarkoituksenmukainen avustus.
Havainnoi tehtävässä
Uskooko kuntoutuja pystyvänsä juuri tähän tehtävään näissä olosuhteissa?
Kohdennettu kokeilu
Pyydä sanallinen tai visuaalinen arvio ennen tehtävää, porrasta tehtävä onnistuttavaksi ja arvioi uudelleen.
Hypoteesia tukee
Tehtäväkohtainen usko ja aktiivinen yrittäminen vahvistuvat todellisen onnistumisen myötä.
Huomioi
Pystyvyyden tunne voi olla realistinen suhteessa riskiin. Huomioi aiemmat kaatumiset, kipu ja käytettävissä oleva tuki.
47Psykososiaaliset
Sitoutuminen
Tutki korttia
Mistä valmiudessa on kyse?
Yhteisesti sovitun tavoitteen hyväksymisestä, harjoitteluun osallistumisesta ja toiminnan jatkamisesta arjessa.
Mikä siihen vaikuttaa?
Tavoitteen merkityksellisyys, päätöksenteon yhteisyys, toteutettavuus, kuormitus, arjen resurssit, ymmärtäminen, sosiaalinen tuki, palaute ja koettu hyöty.
Havainnoi tehtävässä
Hyväksyykö kuntoutuja yhteisen tavoitteen ja pystyykö hän jatkamaan sovittua harjoittelua omassa arjessaan?
Kohdennettu kokeilu
Neuvottele yksi toteuttamiskelpoinen tavoite, sovi milloin ja missä se tehdään ja tarkista myöhemmin toteutuminen sekä esteet.
Hypoteesia tukee
Kuntoutuja osallistuu päätökseen, toteuttaa sovittua toimintaa ja pystyy kuvaamaan koetun hyödyn tai esteen.
Huomioi
Toteutumattomuus ei automaattisesti ole sitoutumisen puutetta. Arvioi resurssit, avun saatavuus, kuormitus, ymmärtäminen ja tavoitteen merkitys.
48Psykososiaaliset
Tunnesäätely
Tutki korttia
Mistä valmiudessa on kyse?
Tunteiden tunnistamisesta, sietämisestä, ilmaisemisesta ja tarkoituksenmukaisesta säätämisestä tehtävän aikana.
Mikä siihen vaikuttaa?
Mieliala, stressi, trauma, neurologinen tila, väsymys, kipu, ympäristön turvallisuus, vuorovaikutus, ennakoitavuus ja käytettävissä olevat säätelykeinot.
Havainnoi tehtävässä
Pystyykö kuntoutuja tunnistamaan, sietämään ja säätelemään tehtävän herättämiä tunteita niin, että toiminta voi jatkua turvallisesti?
Kohdennettu kokeilu
Ennakoi tehtävä, sovi tauko- tai keskeytysmerkki ja kokeile yhtä säätelykeinoa, kuten hengitystaukoa, vaiheistusta tai valinnan lisäämistä.
Hypoteesia tukee
Kuntoutuja pystyy palaamaan tehtävään ja käyttämään sovittua keinoa vähenevällä tuella.
Huomioi
Huomioi neurologinen tunneilmaisun häiriö, trauma, mieliala, kipu ja uupumus. Tarvittaessa moniammatillinen arvio.
49Psykososiaaliset
Vuorovaikutustaidot
Tutki korttia
Mistä valmiudessa on kyse?
Kontaktin ottamisesta, viestin vastaanottamisesta ja tuottamisesta, vuorottelusta, palautteen käsittelystä sekä yhteisen toiminnan rakentamisesta.
Mikä siihen vaikuttaa?
Puhe ja kieli, kuulo, näkö, kognitio, tunne, kulttuuri, kommunikointikeinot, ympäristön melu, kumppanin toiminta ja käytettävissä oleva aika.
Havainnoi tehtävässä
Syntyykö yhteinen kontakti, vuorottelu ja ymmärrys kuntoutujan käytössä olevalla kommunikointitavalla?
Kohdennettu kokeilu
Muuta kumppanin puhenopeutta, kysymystapaa, vastausaikaa tai käytä elettä, kuvaa, katsetta tai muuta saavutettavaa keinoa.
Hypoteesia tukee
Yhteinen toiminta paranee, kun kommunikointitapa mukautetaan ja kuntoutujan oma viesti tulee näkyväksi.
Huomioi
Vuorovaikutus on kahden osapuolen yhteinen tulos. Erota puhe, kieli, kuulo, näkö, kognitio ja kulttuurinen tausta.
50Psykososiaaliset
Turvallisuuden tunne
Tutki korttia
Mistä valmiudessa on kyse?
Kokemuksesta, että tehtävää voi yrittää ilman kohtuutonta kaatumisen, kivun, epäonnistumisen tai kontrollin menetyksen uhkaa.
Mikä siihen vaikuttaa?
Aiemmat kaatumiset ja kipukokemukset, fyysinen suojaus, terapeutin toiminta, ympäristö, oireiden ennustettavuus, apuvälineet, ymmärtäminen ja mahdollisuus keskeyttää.
Havainnoi tehtävässä
Kokeeko kuntoutuja voivansa yrittää ilman kohtuutonta kaatumisen, kivun, epäonnistumisen tai kontrollin menetyksen uhkaa?
Kohdennettu kokeilu
Sovi suojaus ja keskeytysmahdollisuus, lisää ennakoitavuutta tai tarkoituksenmukaista tukea ja vertaa yrittämistä.
Hypoteesia tukee
Liike vapautuu, yrittäminen lisääntyy ja avuntarve voi vähentyä, kun tilanne koetaan turvallisemmaksi.
Huomioi
Turvallisuuden tunne ei korvaa todellista riskinarviota. Älä painosta; huomioi aiemmat kokemukset, kipu, ympäristö ja terapeutin toiminta.
Hakua vastaavia kortteja ei löytynyt. Kokeile lyhyempää hakusanaa tai poista ryhmärajaus.
Tarkista aina
Läpileikkaavat tekijät
Nämä voivat muuttaa kaikkien valmiuksien ilmenemistä. Ne eivät automaattisesti ole puutteita.
Turvallisuus ja lääketieteellinen tila
Äkillinen muutos, kaatuminen, infektio, murtumaepäily, sydän- tai hengitysoire, ortostaattisuus ja lääkitysmuutos.
Kipu, vireys ja kuormitus
Lähtötaso, muutos tehtävän aikana, palautuminen, viivästynyt vaikutus ja keskeytyskriteeri.
Kognitio ja kommunikointi
Ohjeen ymmärtäminen, vastausaika sekä puhe, katse, ele, liike, valinta tai avusteinen kommunikointi.
Ympäristö, apuvälineet ja avustaminen
Tila, valaistus, melu, alusta, jalkineet, ortoosit, apuväline, avustajan toiminta ja lähtöasento.
Kasvu ja sekundaariset muutokset
Erityisesti pitkäaikaisissa ja lapsuudesta alkaneissa neurologisissa tiloissa.
Annostus ja palautuminen
Määrä, intensiteetti, kesto, tiheys, tauotus, oirevaste ja palautumisen riittävyys.